Aamuhämärässä laskin kuusi kappaletta ootto-onkia syvemmälle vedelle 1-2m jään alle salakkatäyillä. Päivän ensimmäiset pilkkireiätkin tein samalle kohtaa, ahvenia ei kummemmin kyllä näkynyt siinä. Päätin lähteä kävelemään 200 metrin päähän kiloahven paikalle yhtäaikaa kolmen muun kaverin kanssa, jotka ilmestyivät jäälle. ;)
Jo ensimmäisissä avannoissa pieni silppu häiritsi ison puntarin uittoa. Ongin muutaman pikkuahvenen pienellä vertikaalijigillä ootto-onkiin pakastesalakkojen seuraksi. Isoa ahventakin oli alla, teki aivan pieniä nousuja ja painui takaisin pohjaan. Osa viivoista sen verran paksuja, että hyvänä päivänä voi olla THE Ahven tosiasia.
Aurinko pilkahteli välillä hiljaa liikuvan harmaan pilviverhon takaa.
Jossain vaiheessa vilkaisin ootto-onkien suuntaan noin 100m päästä. Kaksi lippua pystyssä... ja eikun juoksuksi! Saatettiin nimittäin olla pahasti myöhässä...niin kuin olinkin. :( Toisesta ongesta oli viety noin 35m metriä paksua kuitua puolata ja puolasolmu oli lopussa pettänyt kalan voimasta. Ei hyvä...
Astelin hieman pettyneenä toisen lipun luo...Siitäkin oli vedetty kaikki siimat pellolle ja katsoinkin ensimmäisenä, että tässä näköjään sama juttu kuin edellisessä. Mutta onneksi siima oli vielä rullassa kiinni! Varovaisesti lähdin nostamaan painavan tuntuista kalaa ylöspäin...siinä menikin noin 5-10 minuuttia. :)
 |
| 6450g |
 |
| Kuorevärillä. Noin parisatanen. |
Sunnuntai oli mukava pilkkipäivä kyllä. Paikalla oli lähes kymmenkunta fanaattista tasurimiestä lähiseuduilta henkeen ja vereen sekä myös vähän kauempaa, mm. Toni Sillanpää, johon oli todella mukava tutustua ja kuulla kalajuttuja sulan-sekä "jääkauden" aikaan. Suurin osa oli minulle myös tuttuja Kalamies.comista.
Iso ahvenhan sitä oli tavoitteena, joka valitettavasti jäi tällä kertaa haaveeksi. Muutamalla onkurilla oli hyviä nykyjä nousuineen päivineen, mutta ahven oli viisaampi tällä kertaa.
Tosi mukava päivä samanhenkisten porukassa hyvillä ahvenvesillä!
-Niko "Pro-Rapala"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti